keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

Mistä tunnistaa lapsiperheen kodin ?




Leivän- ja ruuanmuruset melkein kuin kuuluvat lapsiperheen sisustukseen. Mikä onkaan ihanempaa, kuin ihanat pienet muruset koristamassa lattioita ja tarrautumassa jalkapohjiin. NOT, ei jatkoon, mutta ei niitä pakoonkaan pääse. Melkeinpä joka ruuan jälkeen pitäisi imuroida tai vähintään olla luuttuamassa pöydän alusta. Kuka jaksaa ? En ainakaan minä. 

Olen aikaisemmin kertonut, miten siisteysfriikki olen ja kaiken pitäisi olla tiptop, jotta saisin mielenrauhan. Olen joutunut hieman hellittämään vaatimuksiani, koska kuluttaisin itseni aivan puhki jos olisin jatkuvasti luuttuamassa ja siivoamassa jälkiä. Ei me siihen kuolla, jos lattioilta välillä löytyy murusia taikka pöytää ei ole keritty pyyhkimään. 

Joku varmaan miettii, miksi meillä on tuoli pöydällä ? Haha, se on siellä, koska joku pieni prinsessa kiipeilee aina sitä kautta pöydälle tanssimaan. Ehkä liian riskialtista, koska sitten sattuu jos sieltä tippuu. Tuoli on oikein hieno sisustuselementti, joka sopii mainiosti pöydälle. 

Keittiössä roikkuu yleensä keittiöpyyhe, johon voi sitten pyyhkiä kädet, kun ne on pesty, tai vaikkapa astiat, kun ne on tiskattu. Meilläkin se roikkuisi ovenkahvasta, mutta kas kummaa, kun joku aina repii sen lattialle. Ehkä se on nätimpi siellä ? 

Lapsiperheessä lattioilta voi siis löytyä vaikka mitä. Vaikka lelut kuuluisi olla lastenhuoneessa, tai jäädä edes olohuoneeseen, niin niitä voi myös löytyä keittiöstä, vessasta tai vaikkapa eteisestä. 

Yksikin päivä ruokaa tehdessäni meinasin kompastua pieniin villieläimiin, jotka joku oli tuonut keittiöön seikkailemaan. Lapsiperheessä täytyy siis olla varovainen, kulman takana saattaa vaania ties mitä elukoita. 




Meidän lapsukaisilta löytyy ties mitä leluja. Potkuautoja, lastenvaunuja, pikkuautoja, barbeja ja vaikka mitä. Kun äiti ei ole sättimässä vieressä, lelut levittäytyvät ympäri kotia. 

Samaan aikaan saattaa olla dublot levitettynä olohuoneeseen, puolet tiestysti sohvan alle, jotta siivoaminen olisi työläämpää. Barbit lähteneet kodistaan eteiseen katselemaan hiekanjyviä. Potkuautot kaadettuna pitkin kotia (ehkä ne on rikki ja ne täytyy korjata ?). Vaatteet revitty kaapista pitkinpoikin. Sängyistä revitty petivaatteet lattialle. Kyllähän näitä riittää. 

Parasta on, kun huonekaluja aletaan siirtelemään paikasta toiseen. Ehkä lapset ovat katsoneet äidistä mallia ja haluavat muuttaa järjestystä tietyin väliajoin ? Olen kuitenkin yrittänyt kertoa lapsille, että äiti saa vain siirrellä huonekaluja, koska muuten voi sattua jos ne vaikka kaatuisivat. Pyynnöistä huolimatta lapset siirtelevät niitä, pienin mukaan lukien. Huoh. 

Järjestelmällisenä ihmisenä tykkään myös järjestää kengät kenkätelineeseen, turhaan. Vaikka kuinka niitä järjestän, lapset käyvät järjestelemässä ne uudelleen. 

Jos tulet lapsiperheeseen ilmoittamatta, näky voi olla aika karu ! Yritän itse pitää tiettyä järjestystä kotona, jotta olisi mahdollisimman helppoa ja nopeaa siivota. Aina se ei onnistu, jos pienet apinat ovat liian nopeita sotkemaan jolloin lapset voittavat äidin 6-0. 

Lapsiperheessä siivoaminen tuntuu välillä niin turhalta. Sitä mukaan kun saat siivottua, sitä mukaan lapset sotkevat perässä. Mutta pakko se on siivota, muuten koti räjähtää täydellisesti ja sitten siinä on vielä isompi urakka.

Siivoamme kaikesta sotkusta huolimatta jokapäivä lelut laatikoihin ja muutenkin tavarat paikoilleen. Iltapalaa ei saa, ellei kaikkea ole siivottu. Siivoamme yhdessä, jotta se olisi mukavempaa. Siistiin kotiin on mukavempi nukahtaa ja aamulla on kiva herätä kun ei nää sotkua heti herätessä. 



Näyttääkö tutulta ? Löytyykö muidenkin kodeista villieläimiä tai muita ötököitä yllättävistä paikoista ? Kuinka usein te siivoatte ?

Susanna

6 kommenttia:

  1. Hyvin tuttua! Itse juuri kirjoitin samasta aiheesta ;)

    http://www.hutimeniblogi.com/2017/03/tasta-tunnistat-lapsiperheen-kodin.html

    VastaaPoista
  2. Kuulostaa kyllä todella tutulta. Kerran viikossa pyritään siivoamaan paremmin.

    VastaaPoista
  3. Erittäin tutulta kuulostaa 😁😁
    Jos haluaisi oikein siistin kodin, saisi olla joka välissä puunaamassa.
    Muruset lattioilla, leluja siellä täällä, pölyä pinnoilla ( 😉 ), puhtaita pyykkejä olkkarissa odottamassa viikkaamista...

    Tietyn järjestyksen pyrin pitämään päivittäin, mutta varsinaisen puunaamisen suhteen olen suhteellisen laiska. Ei ne lapset välitä tämmösistä ☺

    VastaaPoista
  4. Mummuilijatar
    Meillä ei syödä edes leipää paljonkaan ja silti kovia leivänmuruja matolla keittiössä pilvin pimein, olemme lapsiperhe vaikka olemme mummu ja pappa, minua oikein nauratti postauksesi, kakkaakin löytyy usein lattialta. Silti en vaihtaisi päivääkään pois kun saan pienokaiset meille joka päivä.

    VastaaPoista