perjantai 14. lokakuuta 2016

Kohtuudella sokeria

Kohtuullinen herkuttelu. Joka perheessä se on vähän eri ja jokaisella on omat mielipiteensä asiaan. Meidän lapsia ei ole totutettu sokeriin. Yhteen vuoteen mennessä kukaan lapsistamme ei ole saanut herkkuja. Minusta se on aivan itsestään selvyys, ettei vauvalle ja ihan pienelle lapselle anneta herkkuja. 

Herkkuihin luokittelen suklaat, karkit, pullat, mehut. Muutenkin sokeripitoisia tuotteita meillä syödään todella harvoin. Jugurtit, rahkat ja muut sokerituotteet eivät kuulu meidän normaaliin ruokavalioon. Jooan maito ja vehnä-allergiat rajoittavat myös meidän syömistä, joten mitään pullamössö leipiä meillä ei myöskään syödä. Joskus syödään jugurttia ja sekin on silloin soijajugurttia.


1-vuotis syntymäpäivillä meidän lapset on saaneet ensimmäisen kerran herkutella, muun muassa kakkua ! Siitä eteenpäin lapset ovat saaneet juhlissa maistella kohtuudella pullaa, keksejä ja kakkua. Mehut olen yrittänyt korvata maidolla taikka vedellä, eikä lapset ole pistäneet pahakseen, koska eivät ole tottuneet mehuihin.

Alexsandra 3v ei tykkää mehuista, eikä ole tähän ikävuoteen mennessä maistanut karkkia. Itsekkään en ole tottunut juomaan mehua, enkä koe häviäväni siinä mitään etten sitä litki. Karkkejakin syön todella harvoin, joten enpä koe lapseni saavan karkittomuudesta traumoja. Karkit ja muut herkut voi lapsen kohdalla todella helposti korvata marjoilla ja hedelmillä. Muun muassa kuivatut hedelmät käy mainiosti karkista. Jugurtit voi hyvin korvata maustamattomalla jugurtilla ja lisätä siihen hedelmä/marja sosetta.

Kun sain esikoiseni, olin päättänyt, että koitan pitää karkit ja muut herkut ensimmäiset vuodet pois. Voin jopa kuulostaa kunnon natsi äidiltä, mutta ei se sitä ole. Jos lapsi ei ole saanut vaikkapa sitä karkkia, niin ei hän siihen kuole, etteikö saisi sitä ensimmäisinä elinvuosinaan. Jos jotain hyvää haetaan, niin hampaat säästyy ja lapsi tottuu syömään terveellisesti. Ja kyllä Alexsandra tietää mikä on äidin suklaa, eikä hän yritä sitä kinua, hän tietää, että se on äidin.


Minusta siinä ei ole mitään pahaa, että yrittää pitää ylimääräiset sokerit ja herkut pois lasten elämästä niin pitkään kuin mahdollista. Kyllä meillä herkutellaan juhlissa, eiköhän se riitä näille meidän pikku mussukoille. Okei, olen minä vähän luistanut periaatteistani. Isovanhemmilla isommat lapset saa välillä kahvittelun lomassa muutaman keksin, jäätelöä tai pullaa. Kotona meillä on silti tiukkaa. Ihan perus arjessa meillä ei herkutella kuin ihan tosi harvoin (pari kertaa vuodessa) esimerkiksi itse tekemillä pullilla tai muilla herkuilla.

Minun mielestäni ensimmäisenä on tärkeää opettaa lapselle terveelliset elämäntavat, eikä tunkea heti pienen lapsen suuhun sokeria ja muuta höttöä. Joo toki, täytyyhän lapsen oppia herkuttelemaan kohtuudella, mutta esimerkiksi karkit, limut ja muut kauheat sokerpommit voi jättää myöhemmäksi. Ei se lapsi siihen kuole, herkuttelemaan kerkeää kyllä vaikka koko aikuisiän jos niikseen tulee.


Miten tarkkoja teillä ollaan herkuista ? Välttelettekö lisättyä sokeria vai annatteko vaan mennä ?



Susanna


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti