Alakäyriä ja ensiaskeleita

Viime torstaina meidän kuopuksemme Senni täytti kymmenen kuukautta. Kaksi kuukautta, niin meidän vauvasta tulee yksivuotias taapero. Ihan käsittämätöntä kuinka nopeasti tämä kulunut vuosi on mennyt. Juurihan vuosi vasta vaihtui ja meidän vauva oli muutaman päivän ikäinen. Tutustuttiin uuteen arkeen kolmen lapsen kanssa ja yritettiin vain selvitä jokaisesta päivästä kunnialla läpi. 

Tässä sitä nyt ollaan. Haikealla mielellä luovun vauvavuosista, mutta silti innokkaana odotan, mitä seuraavat kuukaudet ja vuodet tuovat mukanaan. Mitä luultavammin viimeiset vauvavuodet, mitä tullaan ikinä kokemaan. Siksi tämä on minulle niin haikeaa. Nämä kolme ovat maailman rakkaimpia, eikä elämäni olisi mitään ilman heitä. Rakastan lapsiani, mutta eiköhän tämä lapsiluku ollut tässä. 

Sennillä oli perjantaina neuvola. Nykypäivänähän kymmenen kuukauden neuvola ei enää kuulu niin sanottuihin pakollisiin käynteihin. Itse halusin tämän käynnin, jotta saadaan seurattua Sennin kasvua. Meidän pieni neiti on kasvanut nämä kuukaudet hyvin hitaasti. Painoa ja pituutta on tullut, mutta hyvin niukasti. Käyrillä minineiti menee alimmalla käyrällä. Hän kasvaa tasaisesti omalla alakäyrällään. Neuvolakorttiin on kirjoitettu alusta alkaen "siro neiti".

Sennin 10kk mitat (suluissa 8kk mitat)

Paino: 7200g (6705g)

Pituus: 69cm (67cm)

Päänympärys: 44cm (43,1cm)

Mitä meidän Sennivauva oikein osaakaan tehdä ? Hän on kovin vauhdikas persoona. Hän viilettää isoveljen perässä mielellään. Muutenkin menee sisarusten leikkeihin mukaan, välillä niin kovasti, että sisaruksilla menee hermot. Tykkää kolistella, äänekkäät leikit on parhaita ! Musiikki saa Sennin pikku pepun keikkumaan, kuin tanssijalla konsanaan. 

Temperamenttia tältä pieneltä neidiltä löytyy ! Omaa tahtoakin on alkanut löytymään ja kiukut ilmaistaan oikein dramaattisesti. Tämä neiti tietää mitä tahtoo, ruuankin suhteen, jonka seurauksena on tehnyt vauvaruuille lakon. Hänen on saatava aivan samaa ruokaa kuin me muut, tai muuten draamaprinsessa kuoriutuu hymytytön takaa. 

Senni osaa jo pitää puoliaan taistellessaan leluista sisarustensa kanssa. Häneltä ei viedä leluja ilman huutoa. Tottakai jokaista lasta kiinnostaa juuri se lelu, jolla toinen leikkii. Eiköhän nämäkin opi jakamaan lelujaan ja leikkimään nätisti keskenään, toivottavasti.

Minimimmi on kävellyt tukea pitkin jo muutaman kuukauden. Ensiaskeleetkin hän on ottanut parisen viikkoa sitten ja joka päivä askelia tulee lisää. Kohta hän jo kävelee ! Wäää, minun pieni vauva. Tämä neiti on myös kova kiipeilemaan. Mihin vain jalka yltää, niin sinne pitää päästä. Syöttötuolistakin täytyy kiivetä pöydälle keikistelemään, eikä edes valjaat pidättele tätä tyttöä. 

Senni on taputellut jo muutaman kuukauden ja uutena hittinä on vilkuttaminen. Hän saattaa aivan yhtäkkiä vilkutella ja hymyilee niin sievästi. Hän osoittelee tavaroita ja on kovin kiinnostunut uusista asioista. Äänteitä ja sanoja yrittää kovasti opetella, "kakka" "namnam" "äitä" on sanoja, joita olen kuullut hänen sanoneen. Gungaa gungaa on Sennin oma juttu, joka naurattaa meita jokaista. 

Yönsä Senni nukkuu suurinpiirtein hyvin. Nukahtaa yhdeksän aikaan omaan sänkyyn. Saattaa keskellä yötä herätä, jolloin otan viereeni. Aamulla kuuden seitsemän aikaan hän herää, jolloin annan tissiä. Saattaa vielä sen jälkeen nukahtaa toviksi. 

Tehdessään vaippaan kakat, hän konttaa kiireen vilkkaa vessan ovelle. Miten fiksu hän onkaan ! Sanoja hän tuntuu ymmärtävän jonkin verran, ei sana on tullut hyvin tutuksi meidän perheessä, jota jokainen omalla tavallaan tottelee. 

Tiivistetysti meidän kymmenkuinen on hyvin pirtsakka hymytyttö, jolta löytyy temperamenttia vaikka muille jakaa ! Maltan tuskin odottaa meidän tulevia lukuisia vuosia tämän draamaprinsessan kanssa <3

Susanna

Isänpäivä valmisteluja + VINKKI

Tänä vuonna olen jo hyvissä ajoin ostanut isälleni isänpäivä lahjan. Tiedän, että isäni tykkää lukea kirjoja, mutta itse olen todella huono niitä ostamaan, saatikka mistä minä tietäisin, löytyykö isältäni jo kyseinen kirja hyllystään. 

Tässä hyvä vinkki kaikille: Ifolorin kuvakirja. Aivan mahtava lahja jokaiselle, eikä siinä pääse köyhtymään. Kuvakirja on myös helppo tehdä, aivan varmasti jokainen sen osaa tehdä, sivuilla on myös hyvät ohjeet tähän. 

Itse otin kirjan kierresidonnalla 24 sivulla, A4 silkkimattapaperilla. Laitoin lapsistani kuvia ja tottakai itsestäni, aivan varmasti isäni ilahtuu tästä lahjasta. Onhan tämä ainutlaatuinen kirja, jota kenellekään muulla ei tule olemaan. Sisäkanteen aion kirjoittaa isälleni jonkunlaisen runon ja kertoa miten tärkeä hän minulle on, siitä huolimatta vaikka ei usein nähdäkkään. 

Kylkiäisiksi tehdään lasten kanssa hänelle isänpäiväkortti. Lapset saavat tehdä myös omalle isälleen lahjan+kortin, josta sitten kirjoitellaan isänpäivän tienoilla, sitähän ei voi vielä paljastaa. :)

Joko te olette valmistautuneet isänpäivään ? 

Susanna

2plus blogiverkosto

Aloitin blogin kirjoittamisen joulukuussa 2012. En tiedä mitä kuvittelin oikein tekeväni, sen verran tönkköä tekstiä siellä alkupäässä on, että ei sitä kirjoittamiseksi voi luokitella. Vanhaa blogiani voit käydä kurkkaamassa täältä . En ole viitsinyt poistaa sitä vielä, se tuntuu jotenkin vaikealta, vaikka en sinne enää kirjoittakkaan. 

Tämä uusi blogi tuli niin hyvään saumaan. Tekstiä olisi vaikka muille jakaa ja aikaakin riittää aina välillä. Tietenkin juuri silloin kun pää olisi kirjoitus tuulella, niin muu kroppa ei silloin oikein jaksaisi. Olenkin tullut siihen päätökseen, että en ota tästä kirjoittamisesta enää mitään stressiä, tein sen virheen vanhan blogin kohdalla. 

Joskus haaveilin pääseväni kirjoittamaan isommille yleisöille, kertomaan mielipiteitäni ja meidän arjesta kolmen pienen lapsen kanssa muillekkin kun vain tuttaville. Ajattelin, että se jää vain haaveiluksi, eikä minulla olisi mitään saumaa päästä minnekkään. Kuitenkin sisimmässäni tunsin, että olen kehittynyt kirjoittajana todella paljon siitä mistä aloitin. 

Haluan saada mielipiteitäni esille ja kertoa ihmisille minkälaista elämä oikeasti onkaan kolmen lapsen kanssa, jotka ovat syntyneet kahden ja puolen vuoden sisään (tätä ei jokaikinen pystykkään kertomaan). Teidän lukijoiden mielipiteet ja kertomukset tuovat lisäplussaa tähän touhuun ja niitä odotan aina innolla.

Niin, se tärkein, meidät löytää nykyään kaksplussan blogiverkostosta ! Se ei pelaa, joka pelkää. Laitoin kaksplussalle sähköpostia ja tässä sitä nyt ollaan. Aivan mahtavaa ! Blogini löydät siis edelleen tällä samalla osoitteella, mutta meidät löytää myös kaksplussan sivulta. Käyppäs kurkkaamassa meidän blogia TÄÄLTÄ , siellä se komeilee kaksplus-bloggaajien alla, muiden blogiverkostolaisten joukossa. 

Seuraatko jo Kaksplussaa Facebookissa ? Jos et, niin TÄSTÄ linkistä pääset seuraamaan. Sivua tykkäämällä saat hyötyä, hupia ja vertaistukea päivittäin !

Meitä pääset seurailemaan BLOGLOVIN , INSTAGRAM susannaeleonoora , FACEBOOK 

Onnesta soikeana:

Susanna