maanantai 23. tammikuuta 2017

Kaksivuotiaan fiiliksiä päiväkodin aloittamisesta + Vinkit vanhemmille


Jooa aloitti päiväkodissa tasan kaksi viikkoa sitten. Saimme hänelle paikan samasta päiväkodista jossa isosiskokin on. Jatkan itse kesän jälkeen koulua, joten siksi Jooa sai nyt aloittaa hoidossa, jotta on sitten pehmeämpi pudotus karuun arkeen. Sennillä tämä on edessä sitten elokuussa. 

Päiväkoti tekee hyvää Jooalle, hän on tähän asti ollut niin mammanpoika ettei toista. Pääsee vähän irrottautumaan minusta ja näkee, että elämässä on paljon kivoja juttuja, vaikka äiti ei olisikaan siinä kokoaika. Päiväkodissa saa myös kavereita, se kehittää sosiaalisia taitoja, oppii käytöstapoja ja auttaa toki puheenkehityksessäkin. 

Mitä mieltä tämä meidän kaksivuotias sitten oikein olikaan koko tästä päiväkoti hommasta ? Ennen aloitusta hän puhui, että on kivaa mennä päiväkotiin, oli innoissaan uusista päiväkoti tossuistaan ja odotti päästä päiväkotiin.


Sitten kun tämä eräs maanantai koitti ja mentiin päiväkodille, Jooa olikin täysin erimieltä. Hän huusi, että haluaa kotiin, haluaa olla äitin kanssa. Rauhassa selitin hänelle, että "päiväkodissa on kivaa, Jooa leikkii siellä ja siellä on paljon kavereita. Äiti rakastaa sinua ja äiti tulee kohta hakemaan sinut kotiin." "Jooalla ei ole mitään hätää." Tämän jälkeen lähdin, Jooa jäi huutamaan hoitajan syliin. 

Kun ensimmäinen päivä oli kulunut ja menin hakemaan lapsia päiväkodista, minulle kerrottiin, että Jooa oli huutanut koko päivän. Hän ei ollut syönyt, nukkui sentään päiväunet. Hän oli protestoinut heti, eikä hyväksynyt sitä, että äiti hylkäsi hänet sinne. Jooan ensimmäiset sanat minulle oli "Äiti...Hooa huutaa..." ja hän rupesi itkemään. 

Kotona jatkoimme päiväkodista puhumista ja kerroin miten kivaa siellä on, ja että joka päivä äiti tulee hakemaan, eikä hänellä ole mitään hätää. 

Toinen päivä koitti ja hän jäi sinne taas huutamaan. Iltapäivällä minulle kerrottiin, että huuto oli kuitenkin loppunut äkkiä ja oli ollut oikein reipas poika. Nähdessään minut itku kuitenkin alkoi ja hän sanoi haluavansa kotiin. 

Ensimmäisten päivien aikana hoitajat olivat hakeneet Altsun Jooan seuraksi, jotta Jooa tuntisi olonsa turvalliseksi ja huomaisi, että ei ole mitään hätää. Jooa oli myös käynyt omatoimisesti välillä katsomassa, että onhan se isosisko vielä tallella. 

Kahtena ensimmäisenä päivänä hän oli myös kuulemma pistänyt kengät jalkaansa ja lähtenyt perääni juoksemaan. Onneksi pihalla on portit ja ne ovat aina kiinni.

Ensimmäiset päivät menivät vähän niin ja näin, mutta heti ensimmäisen viikon loppu puolella Jooa huomasi, että onhan se päiväkoti ihan kiva paikka. Ei huutanut enää, kun lähdin, eikä huutanut kun tulin hakemaan. Edistystä alkoi näkymään jo nopeasti. 

Jooa on kehuttu hyvin fiksuksi ja osaavaksi pojaksi. Nyt parin viikon jälkeen Jooa on jo kuin vanha konkari päiväkodissa. Puhuu kotona, että siellä on kivaa ja kertoo mitä ovat tehneet. Välillä saattaa rivien välistä pilkistää pientä epävarmuutta päiväkotia kohtaan, mutta eiköhän sekin hälvene ajan myötä. 





VINKIT VANHEMMILLE

Kun lapsi aloittaa päiväkodin, käykää tutustumassa ennen aloitusta, näin mekin teimme ja auttaa kyllä lasta siinä, että on tutustunut ympäristöön ja hoitajiin jo aikaisemmin. 

Kun viet lapset aamulla hoitoon on hyvä, että hoitaja tulee toivottamaan tervetulleeksi, hyvästele hänet rauhassa, anna pusut ja halit ja lähde rauhassa pois. Vaikka lapsi huutaisi ja yrittäisi takertua sinuun on hyvä näyttää lapselle omalla toiminnalla, ettei hänellä ole mitään hätää ja kaikki sujuu hienosti, vaikka et olisikaan siellä, tulet kyllä iltapäivällä sitten hakemaan lapsen kotiin. 

Valmistaudu itse henkisesti eroon, jotta pystyt sitten eron hetkellä olemaan itse rauhallinen. Käy mielessäsi etukäteen vaiheet läpi, jotta olet itse valmis. Jos sinua itkettää, itke vasta hoitopaikan ulkopuolella. Lapselle täytyy viestiä, että kaikki on hyvin, eikä ole mitään hätää. 

Kun haet lapsen päiväkodista, osoita iloa jälleennäkemisestä. Itse menen heti halaamaan ja pussaamaan lapsia ja näytän, että olen todella iloinen, kun näen heidät. Kysyn miten on mennyt ja oliko kivaa. Vaihdetaan hoitajan kanssa päivän kuulumiset ja kehun lasta miten hienosti hänellä on mennyt. 

Hakutilanteessa ole kärsivällinen, lapsella on ollut sinua ikävä ja saattaa purkaa tunteitaan. Rauhassa puetaan ulkovaatteet päälle ja autetaan tarpeen tullen. 

Olisi hyvä, jos alkuvaiheen iltapäivät pyhitetään kokonaan yhdessäoloon. Lapsi tarvitsee nyt paljon huomiota ja hänelle on hyvä näyttää, että äiti on tässä ja äiti rakastaa, vaikka lapsi onkin päivät päiväkodissa. 

Lapsen kanssa voi jutella päivänkulusta, voi miettiä mitkä ovat kivoja juttuja ja mitkä ei niin kivoja. 

Lapsi voi ottaa päiväkotiin mukaan jonkin tärkeän lelun, meidän lapsilla on molemmilla unipuput mukana, niiden kanssa kuljetaan pitkin päiväkotia ja ilman niitä he eivät nuku päiväunia. 

Keskustele hoitajien kanssa avoimesti kaikesta. Kun yhteistyö kodin ja päiväkodin välillä toimii, se on ihan mahtavaa ! 

Mikä tärkeintä, älä sysää kokonaan lapsen kasvatusta päiväkodille. Lapsi tarvitsee vanhempia, heidän huomiota, muista leikkiä ja olla läsnä. 


Susanna

3 kommenttia:

  1. Hei! Ja kiitos tekstistäsi! Samankaltaisia fiiliksiä jaan kanssasi. Meilläkin nuorimmainen aloitti päiväkodin kaksi viikkoa sitten, kun palasin hoitovapaalta töihin! Tsekkaa jos joudat tekstini http://juhaniteras.blogspot.fi/2017/01/toihin-paluusta-paivakodin-aloituksesta.html.

    VastaaPoista
  2. Meillä myös 1,5-vuotias aloittaa sitten kesän jälkeen päiväkodin..nyt jo vähän jännittää! Palaatko opintoihin syksyllä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jännää. 🙈 Joo kesän jälkeen jatkan opintoja, jotka jäi lasten takia vähän kesken :)

      Poista