tiistai 13. marraskuuta 2018

Lastenvaatteet kiertoon sis. alekoodin

*Kaupallinen yhteistyö  Vähänkäytetty.fi sis.alennuskoodin



Kaikki ketkä minut tuntee, tietää että olen melko tarkka lasteni vaatteista. Ostan paljon suomalaisia merkkivaatteita. Löydän lapsille kirppareilta hyvin vaatteita, joten kaikkea ei tarvitse ostaa uutena. Kierrätys ja ekologisuus on muutenkin nyt pinnalla, joten kirppareilta ostaminen sopii hyvin teemaan. 

Facebookissa on tullut pyörittyä paljon erilaisissa ryhmissä, jossa myydään lastenvaatteita. Sieltä suurimmat osat lasteni vaatteista on löytynyt. Meillä on myös liian lähellä kotia yksi super hyvä kirppis, josta löytyy aina jotain mukaan. Uusimpana tuttavuutena on kuitenkin vähänkäytetty.fi nettikirppis. 



Vähänkäytetty.fi on siis netissä toimiva kirppis. Heillä on iso valikoima lastenvaatteita, naistenvaatteita, miestenvaatteita, sisustus juttuja, pelejä, asusteita ja kaikkea muuta mitä vain voit keksiä ostavasi kirpputorilta. 

Tuotteiden etsiminen on tehty todella helpoksi. Voit valita kategorian, alakategorian, hinnan, koon, värin, kunnon ja mm sopiiko tuote paremmin tytölle vaiko pojalle. Vaikka tuotteet ovat eri myyjiltä, ne tulevat silti kätevästi samassa paketissa, eikä postissa tarvitse juosta kuin kerran. 



Minulla oli jopa vaikeuksia päättää mitä kaikkea ostan vähänkäytetty.fi sivustolta, tuotteita oli niin paljon ! Jouduin karsimaan muutamia tuotteita ostoskorista, kun meinasi shoppailu lähteä lapasista. Kuvissa melkein kaikki lastenvaatteet on tilattu vähänkäytetty.fi kirppikseltä. 

Liityttyäni asiakkaaksi olen saanut tasasin väliajoin uutiskirjeitä, joissa on välillä hyviäkin alennuksia ja vinkkejä ! Joten kipinkapin nyt viimeistään tsekkaamaan nämä sivut VÄHÄNKÄYTETTY.FI.




Ja hei, teille mahtaville lukijoilleni sain mahdollisuuden antaa alekoodin  VKSUSANNA18.
Saat koodilla 5€ shoppailurahaa sivustolle. Koodi on voimassa 13.11-27.11.2018

VÄHÄNKÄYTETTY.FI



Susanna

torstai 18. lokakuuta 2018

Elämä hukassa

Kesäkuussa työsuhteeni päättyi. Se oli iso osa arkea ja elämääni. Työn päättyminen oli raskasta ja se harmittaa vieläkin. Päätin, että menen tekemään keikkatyötä, koska keikkalaisia tarvitaan aina. Samaan tilanteeseen ajattelin tehdä mielenterveys- ja päihdetyön koulutusohjelmani loppuun. 
Olenhan jo valmis lähihoitaja, mutta se tuntui ihan super hyvältä idealta siinä tilanteessa. Olisin pätevämpi ja työ mahdollisuuksia olisi vielä enemmän ? Ei se nyt ehkä ihan niin mene. Näyttäähän se paperilla hyvältä, mutta kun on pätevä lähihoitaja niin ei sillä oikeasti ole niin väliä. 

Työharjoittelu paikan saaminen osoittautui todella vaikeaksi ja arjessani ei tuntunut olevan järkeä. Vein lapset päiväkotiin ja mietin mitä teen, hain moneen paikkaan harjoittelemaan mutta huonolla menestyksellä. Koulutehtäviäkin oli ja niitä tein kotona. Tuntui, että märehdin vain omassa kurjuudessani ja halusin tehdä jotain millä on merkitystä. 


Keikkatöitäkin tein, mutta se ei tunnu omalta. On vaikea mennä joka päivä eri paikkaan ja olla kuin osa työyhteisöä, vaikket oikeasti sinne edes kuulu ja kukaan ei tunne sinua, etkä sinä muita. Normaali työ, päivittäin sama työpaikka, samat työkaverit jne on se minun juttuni. 

Työsuhteen alkaminen viime marraskuussa oli parasta mitä minulle tapahtui viime vuonna. Se toi arkeeni sisältöä, joka tuntui oikealta. Sen päättyminen tuli kesän jälkeen vasten kasvoja ja olin taas ihan hukassa. Olen taas hakenut itseäni ja paikkaa johon kuulun, juttua mitä voisin tehdä. 

Olen tosi herkkä muutoksille ja se näkyy voinnissani, mielenterveydessäni ja toimintakyvyssäni. Arjen askareet, kodin ja lapset hoidan hyvin, mutta unohdan aina itseni. Muutosten jälkeen minulla kestää ottaa itseäni niskasta kiinni ja tehdä asialle jotain. 

Koulun jatkaminen ei ollutkaan se minun juttuni tässä vaiheessa, ynnäilin plussia ja miinuksia ja päätin keskeyttää sen. Minulle riittää tässä vaiheessa lähihoitaja, lasten- ja nuorten koulutusohjelma. Minä olen näinkin ihan hyvä. Sitä minä osaan. 


Olen myös todennut, että välillä on ihan hyvä vain olla ja märehtiä siinä omassa kurjuudessa, hakea sitä mikä oikeasti tuntuu hyvältä, sitä mitä oikeasti haluat tehdä. Näin sen vaan huomaa, että pienikin elämänmuutos voi johtaa aika isoon. 

Monelle en tästä asiasta ole puhunut, se miten pahaltakin minusta on tuntunut. Se että olen aivan hukassa. Lapset on kaikki kaikessa, mutta minä, minäkin olen olemassa ja minulla täytyy olla jokin muukin merkitys kuin äitinä olo. 

Jonkun mielestä voin stressata aivan turhaan, mutta näin minusta on tuntunut. On välillä vaikea olla minä, tunnen niin radikaalisti kaikki tunteeni ja se ei aina ole helppoa. Nyt päätin vain että ehkä minulla on oikeus vain olla ja miettiä itsekseni mitä minä haluan. Mitään isoa radikaalia arjessani ei ole tapahtunut. Mutta se, ettet tiedä mikä on elämäsi suunta, mitä merkitystä itselläni on, se on vaikeaa. 

Sunnuntaina tein sen päätöksen, että jätän mielenterveys- ja päihdetyön opinnot kesken ja palaan työelämään. Opiskelu ei ollut se mitä tähän elämäntilanteeseen kaipasin, se on nyt kokeiltu. Keikkatyö ei myöskään tuonut sitä mitä halusin. Hain töihin ja kävin eilen jo työhaastattelussa. Tämä tuntuu oikealta. Haluan ihan koko päivä työhön. Se oli se mikä toi minulle sitä hyvää oikeaa sisältöä elämääni, sitä minä haluan. En ehkä ole enää niin hukassa. 




Onko sinulla välillä vaikeaa elämässä, entä oletko herkkä muutoksille ? 



Susanna

perjantai 24. elokuuta 2018

Mokkasiinit päiväkotiin

*Kaupallinen yhteistyö @For Minis And Mommies




Päiväkotiarki alkoi taas ja oli aika hankkia uudet päiväkotitossut lapsille. Meillä on aikaisemmin ollut tohvelisankarin nahkatossut, mutta ne ovat menneet aika pian käytössä rikki. Selailin valikoimia ja päädyin aina forminisandmommiesien sivuille ihastelemaan heidän mokkasiineja. 

Olin lukenut netistä hyviä kokemuksia heidän tossuistaan. Monet kehuivat miten kestäviä tossut ovat ja miten helppo ne on lapsen pukea itse jalkaan. Nämä pointit tossujen hankkimisessa on aika isossa osassa. Plussaa toki ulkonäkö, mokkasiineja löytyy monessa eri koossa ja ulkonäössä. 




For minis and mommies mokkasiinit on lisäksi valmistettu pohjoismaisesta, kromivapaasta nahasta joka on tuotettu ekologisesti. Mokkasiineissa on nilkan ympärillä kuminauhakiinnitys jolloin tossut on helppo laittaa jalkaan ja pysyvät hyvin lapsen jalassa. 

Meillä on ollut nyt nämä päiväkodissa ja toimineet todella hyvin ! Lapset tykkäävät ulkonäöstä ja saavat tossut helposti itse jalkaansa. Ei niin mitään huonoa sanottavaa, näin äidin taikka lastenhoitajankaan näkökulmasta ! Käykää tsekkaamassa valikoima FMAM sivuilta ja ihastukaa niinkuin minäkin ! 😍


Mitkä tossut teiltä löytyy lapsille päiväkotiin ? 


Susanna

sunnuntai 15. heinäkuuta 2018

Viisivuotiaana ilman lääkkeitä !

*Kaupallinen yhteistyö @Juhlahumua @maxikarkki.fi

Tämä reipas, iloinen ja omapäinen tyttö on jo 5-vuotias ! Parhain syntymäpäivälahja oli, kun saimme tiedon ettei mitään lääkkeitä enää tarvita. Alexsandra aloitti lääkkeet keväällä 2017 ja nyt vuosi eteenpäin lääkkeet ovat jo historiaa ! Ihan täydellistä ja kokoajan kehitystä tapahtuu lisää. Hitaasti mutta varmasti. Olemme kokoajan positiivisella asenteella ja tuemme hänen puhettaan ja ymmärrystä kaikin keinoin. (Lopussa hieman tekstiä Alexsandran tilanteesta).







Juhlia vietimme heinäkuun ensimmäisenä sunnuntaina. Alexsandran syntymäpäivät osuvat aina juhannukseen, eikä silloin oikein kukaan pääse. Tämäkin ajankohta oli hieman huono, kun kaikki kutsutut eivät päässeet. Vieraita pääsi kuitenkin mukavasti ja kaikki nautimme tarjottavista ja hyvästä seurasta. 

Juhlaherkut saimme MAXIKARKILTA , koristeet yms saimme JUHLAHUMULTA. Kiitos teille paljon, herkut ja koristeet olivat kaikkien mieleen ! Molemmissa ihana asiakaspalvelu, tuotteet on helppo tilata ja saapuvat nopeasti. Kakun tilasin paikalliselta kotileipurilta. 

Alexsandran mielestä parhain lahja oli nukenvaunut, jotka hän sai isovanhemmiltaan. Meiltä hän sai petshoppeja ja aapisen, muilta mm petshoppeja, tehtävävihkoja ja askartelu juttuja. A on niin ihana kun osaa iloita todella pienistäkin asioista.







Ihan uskomatonta että meidän esikoinen on nyt viisivuotias ! Muistan kuin eilisen sen juhannusyön kun menimme kätilöopistolle. Muistan kuinka koko yönä ei aurinko laskenut, sain katsella auringon paistetta koko yön. Aamulla 05:57 meidän esikoisemme syntyi aivan täydellisenä. Muutaman vuoden aikana on tapahtunut vaikka ja mitä, kaikesta huolimatta hän on aina sama täydellinen tyttäremme ❤️

Monen mielestä meidän arkemme saattaa vaikuttaa haastavalta. Meille tukiviittomat ja erilaiset kommunikaatio keinot ovat arkea, olemme tottuneet tähän. Tuntuu edes hassulta ajatella elämää ilman haasteita ja Alexsandran ja minun kommunikointia yhdessä juuri näin. Ikinä ei voi tietää miten asiat ovat vuoden päästä. Onko arkemme samanlaista kuin nyt vai käytämmekö ollenkaan korvaavia kommunikointi menetelmiä ?

Nykypäivänä hän ymmärtää todella paljon mitä puhun, ilman tukiviittomia ja kuvakommunikointia. Hän itse kuitenkaan ei vielä pysty lausein kertomaan asioita. Sanoo sanoja ja käyttää apunaan tukiviittomia tai etsii kommunikointi kansiosta tarkoittavansa kuvan. 

Noin vuosi sitten tilanne oli aivan toinen, hän ei ymmärtänyt omaa nimeään eikä toisin sanoen mitään, ei osannut sanoa mitään. Kommunikointimme oli todella haastavaa. Tästä tilanteesta olemme tehneet todelle ison harppauksen ja kokoajan parempaan päin. Toivotaan, että aivot korjaantuvat täysin, jotta Alexsandra saisi kommunikoitua ihmisten kanssa kunnolla, hänelle kun sattuu olemaan paljon asiaa !






Toivottavasti nautitte kuvista. Ihanaa kesää kaikille ❤️


Susanna





maanantai 25. kesäkuuta 2018

GAME OVER escape rooms 🥂 #KPKESÄPARTY18

*Kaupallinen yhteistyö

Noin viikko takaperin osallistuin ihan huikeisiin bileisiin, kaksplus-blogiverkoston kesäpartyihin ! Oli taas ihan mahtavaa nähdä bloggaajakolleegoja ja päästä pienelle happihypylle omasta arjesta. Piristi kummasti, mutta väsymys oli kaksinkertainen. 

Tällä kertaa bileet järjestettiin GAME OVER escape room:in kokoustiloissa. Tilat sijaitsevat Helsingin Vallilassa. Siellä on mahdollisuus pelata kuutta erilaista pakohuonepeliä. Mekin päästiin testaamaan pienissä porukoissa huoneita. Meidän ryhmä pääsi tutustumaan tutankhamonin hautaan. En ennen ollut käynyt pakohuoneissa ja tämä oli hieno kokemus ! Voisin kuvitella meneväni vielä uudestaankin, sen verran mielenkiintoista se oli. Tätä voisi suositella mm työpaikan virkistyspäiville. 


Juhlat alkoivat kello 15:00 päivällä ja kokoustila oli käytössämme myöhälle iltaan 23:00 asti. Pöydät notkuivat täynnä herkkuja ja juomista. Itsekkin saatoin maistella (limuja tietenkin). Päivään kuuluin myös muutakin ohjelmaa kuin pakohuone. Pääsimme tutustumaan suomalaiseen lastenvaatemerkkiin POP&CO Helsinki. Olen aikaisemmin nähnyt vaatteita netissä, joiden kuvissa ja ne olivat yhtä ihanan näköisiä myös livenä. Meillä oli myös mahdollisuus ostaa vaatteita, mutta olen shoppailulakossa ja pidin pääni. Mahdollisesti eksyn joku päivä heidän sivuilleen ja tilaan koko varaston tyhjäksi 🙈 Ps. He etsivät esittelijöitä ja alkavat myydä vaatteitansa kotivaatekutsujen tyyliin. 


Illan ratoksi pelailimme "en ole koskaan"-peliä, jossa pääsimme vielä syvemmälle tutustumaan toisiimme. Kun pakohuoneen kokoustila suljettiin, lähdimme pienellä porukalla jatkamaan iltaa viereiseen mustaan härkään. Loppuilta menikin sitten vieläkin pienemmässä porukassa ja lopulta olimme Kaunis karuselli Tanjan kanssa kaksin, siitä ei sitten sen enempää. 😅 Voi olla, että seuraava yöelämään kurkistaminen on joskus hamassa tulevaisuudessa.


Illan aikana oli myös arvontoja ja lopuksi saimme ihanan goodiebagin mukaamme. Sitä oli muuten ihan super hauskaa kantaa ympäri Helsinkiä. Alla kuva goodiebagin sisällöstä. Mukana oli myös ufo-pullo, mutta näin lapsiperheessä se päätyi samantien kaappiin piiloon enkä tajunnut ottaa sitä kuvaan mukaan. Tarkemmin pääset seuraamaan sisältöä (ja arkeamme) instagramista nimimerkillä @susannaeleonoora.

Illan pääarvottava oli Aarni Woodsin puinen rannekello. Aarni Woods haluaa olla mukana taistelemassa ihmisten roskaamista vastaan ja suunnitteleekin kestäviä luonnollisia design-tuotteita. Useissa heidän tuotteistaan käytetään kotimaista puumateriaalia ja osassa on hirven nahasta tehdyt rannekkeet.

Kiitos paljon kaikki kaksplussan verkostolaiset ihanasta illasta ja kiitos muutamista kuvista, kun oma kamera pysyi visusti piilossa. 


torstai 14. kesäkuuta 2018

Pakotin itseni jaksamaan

Pieni ikäero on katastrofi, ainakin välillä tuntui siltä. Pakotin itseni jaksamaan todella usein. Olin todella väsynyt ja elin päivä kerrallaan. En saanut nukutuksi, en jaksanut syödä. Lapset hoidin, pesin, annoin ruuat ja vein ulos. Olin silti itse aivan rikki, lasten avulla silti jaksoin koska oli pakko.

Tuntui, etten nukkunut pariin vuoteen yhtäkään yötä hyvin. Sennin kanssa on ollut aina ongelmia nukahtamisen ja nukkumisen kanssa, jonka parissa vielä tänäkin päivänä saan taistella. Nukkumaan menoon saattaa meidän taloudessa mennä parisen tuntia, hyvinä iltoina lapset nukahtavat heti.

Isommat nukahtavat yleensä todella nätisti, mutta tämä pienin... Joko on pissahätä, kakkahätä, jano, taikka muuten vaan tulee huoneesta hillumaan ja paukuttelee ovea. Hän saattaa puolikin tuntia olla hiljaa sängyssä, jolloin luulen hänen nukahtavan, mutta ei. Sitten kun hän nukahtaa, hän nukkuu sikeästi ja antaa nukkua koko yön. Aamuisin Jooa kuitenkin herää kukonlaulun aikaan, joten viikonloppuisinkaan meidän taloudessa ei nukuta myöhään.

Olen oppinut arvostamaan unta todella paljon. Ilman hyviä yöunia ihminen ei vain jaksa, silloin voi henkisestikin huonosti. Menen viikonloppuisinkin ennen puolta yötä nukkumaan, jotta saan edes sen seitsemän tuntia yöunta. Muistakaa ihmiset nukkua, uni on elintärkeää koko ihmiskeholle !


Kolme lasta kahden ja puolen vuoden sisään. Olin toki ajatellut, että olisi kiva jos lapsillamme olisi pieni ikäero. Voin suoraan sanoa, että näin pieni ikäero oli pieni vahinko. Sekunttiakaan en kadu, mutta on hetkiä jolloin olen käynyt aika pohjalla.

On ollut kuitenkin ihan mahtavaa huomata miten lapset leikkivät keskenään ja tulevat niinä hyvinä hetkinä todella hyvin toimeen. Suuremman ikäeron kanssa he eivät välttämättä leikkisi samoja leikkejä tai ollenkaan yhdessä. He leikkivät yhdessä usein, todella harvoin yksinään. 

Alexsandra ja Jooa leikkivät mielellään myös välillä kahdestaan isompien leikkejä. Kun taas välillä Jooalla ja Sennillä on hauskat yhteiset leikit menossa, usein ryhmähau leikit.


Alexsandran diagnoosin (landau-kleffner) saadessamme olin todella rikki henkisesti. Se oli kova pamaus vasten kasvoja, jonka käsittely vei aikaa. Aiheesta voit käydä lukemassa TÄÄLTÄ. Sitä ei silloin siinä tilanteessa ymmärtänyt, miten shokissa sitä oli. Itkin monta viikkoa, en osannut käsitellä mitä tulee tapahtumaan. Samantien oli kaikki tutkimukset, jotka olivat meille aivan uusia tilanteita, ei ollut aikaa jäädä märehtimään asiaa vaan oli toimittava ja jaksettava.

Pelkäsimme, että purkaukset eivät loppuisikaan. Näin ei onneksi ollut vaan oikean lääkityksen löydyttyä purkaukset aivoissa loppuivat nopeasti. Toukokuussa 2017 alkoi kuntoutuminen kunnolla, jolloin aivot saivat alkaa korjata itseään. Toipumisessa on mennyt jo vuosi ja edistystä on tullut huimasti. Kuitenkin olemme vielä aivan alkuvaiheessa puheen ymmärtämisessä ja sen tuottamisessa.


Pienin askelin, intoa puhumiseen on ja uskon, että taitoakin löytyy ! Uskoa ja uskallusta puhumiseen Alexsandralla ei kuitenkaan vielä riittävästi ole, jonka takia sanoja tulee vielä kovin vähän. Tutut ja turvalliset sanat tulevat todella hienosti, uusiakin sanoja tulee silloin tällöin. Olen myös houkutellut sanomaan joitain helppoja sanoja perässä ja hän on ne toistanut !

Alexsandraan minulla menee kovasti omaa energiaa ja voimia, kuinka saan kerrottua hänelle asioita niin että varmasti ymmärrämme täysin toisiamme ja kuinka selvitän ristiriitamme ? Kuinka toimia, jotta arkemme sujuu mahdollisimman normaalisti hänen diagnoosista huolimatta, niin että hän saa olla täysillä mukana mitä ikinä teemmekin ? Tiedän kuitenkin sen, että olen onnistunut kertomaan ja välittämään hänelle sen, että äiti rakastaa häntä aivan super paljon ja että hän voi aina turvautua minuun tilanteessa kuin tilanteessa ❤️


Nuorimman ollessa puolitoistavuotias jatkoin koulua. Olin aloittanut ennen lapsia lähihoitaja koulun ja päätin suorittaa sen loppuun. Opiskelu tuntui todella kivalta, pelottavalta, raskaalta ja oudolta. En halunnut olla lapsistani niin kauaa erossa. Sain taistella tämänkin olotilan kanssa omassa päässäni. Aivan normaalia, että lapset ovat hoidossa kun äiti käy koulua tai töissä, mutta tämä tuntui minusta aivan liian raskaalta.

Sain suoritettua koulun super nopeasti, alle viidessä kuukaudessa. Pääsin heti töihin, jossa olen tälläkin hetkellä töissä. Voin kertoa, että taistelen vieläkin itseni kanssa siitä, että haluaisin vain niin paljon olla kotona omien lapsieni kanssa. Töissä on kuitenkin käytävä ja ehkä tämä olotila helpottuu. Joka päivä en kuitenkaan asiaa mieti, se hyppää välillä vain päin näköä ja saa taas miettimään asioita. 

Nyt kuitenkin tuntuu että elämä ja arki helpottuu. En enää pakota itseäni jaksamaan vaan jaksan ilman pakottamistakin. Lapset kasvavat kokoajan, minulla on koulutus ja työ. Enää elämä ei tunnu pelkältä selviytymiseltä. Nyt me vain menemme minne elämän tuulet meidät puhaltaa.



Oletko sinä joutunut selviytymään ja pakottanut itsesi vain jaksamaan ?


Susanna



tiistai 15. toukokuuta 2018

Maidoton marjakakku

Sunnuntaina juhlittiin äitienpäivää ja tein itselleni ja omalle äidille yhteisen äitienpäiväkakun. Tästä maidottomasta marjakakusta tuli juuri täydellinen, ei liian makea eikä liian kiprakka. Haluan jakaa ohjeen teidän kanssa, joten kerron mistä kakku on tehty ja miten se tehdään.


Noin kymmenen keksiä pohjalle/mielen mukaan

1 dl sitruunalimonadia (pohjaan ja vähän täytteeseen)

10 liivatelehteä

4 dl Alpro Mustikka jugurttia

4 dl Alpro Vispi

1/2 dl sokeria tai maun mukaan

2 tl vaniljasokeria

2 dl mustikoita


Murskaa keksit vuokaan, kostuta pohja limonadilla. 

Laita liivatelehdet kylmään veteen odottamaan. 

Vaahdota Alpro vispi, pistä joukkoon Alpro soija jugurtti. Mausta sokerilla ja vaniljasokerilla maun mukaan. Soseuta sauvasekoittimella lopuksi joukkoon mustikat. 


Kuumenna vesi kiehuvaksi ja lisää joukkoon puristetut liivatelehdet, sekoita tasaiseksi. Kaada liivateneste täytteen sekaan kokoajan sekoittaen. 

Halutessasi voit lisätä sekaan vielä hieman sitruunalimonadia !

Kaada täyte vuokaan keksien päälle. Nosta jääkaappiin hyytymään muutamaksi tunniksi taikka koko yöksi. 

Koristele kakku mielesi mukaan erilaisilla marjoilla 😍 



Suosittelen kokeilemaan ! Sopii mihin tahansa juhliin.


Susanna