Todella iso kiitos päiväkodille, että toimivat nopeasti. Näistä tilanteista ei ikinä voi tietää, kuinka paha tilanne oikeasti on, joten parasta lähteä nopeasti näytille.
Jooalla on ollut monia haavoja muunmuassa naamassa, joista pari ollut melko avonaisia joille ei kuitenkaan ole tehty mitään. Ovat parantuneet itsestään. Tämä uusin on nyt tähän mennessä pahin ja toivotaan, että paranee pian. Viikon päästä mennään ottamaan tikit pois. Haavaa en ole itse edes nähnyt, muutakuin haavateipin läpi, joten en yhtään tiedä kuinka iso haava on kyseessä. Arpi siitä voi jäädä, mutta nehän kertovat vain elämästä.
Meillä on muutkin lapset kovia telomaan itseään. Muunmuassa molempien vuosien päiväkotikuvissa Alexsandralla on jäljet naamassa. Viimevuonna hän juoksi suoraan pöydän kulmaa päin, jonka seurauksena poskeen tuli mustelma. Tänä vuonna hän kaatui tavarat sylissään meidän röpelö matolle, jonka seurauksena hänelle tuli hienot jäljet keskelle otsaa. Tekevälle sattuu.
Senni on myös kova tyttö telomaan itseään. Kerran hän kerkesi kiipeämään tuolille hellan viereen, josta sitten läväytti kätensä suoraan kuumalle levylle. Hän on myös unissaan tippunut sängystä naamalleen, josta hänellä sitten turposi huuli. Senni saa myös helposti ihottumaa naamaansa, jota hän sitten aina raapii. Voitte vain kuvitella, miltä naama sen jälkeen näyttää... Näiden lisäksi on monen monta muuta kolhua tullut ties mistä.
Olen itsekin ollut pienenä aikamoinen säätäjä. Minulla on vieläkin huulen alla arpi, kun ensimmäisenä päiväkoti päivänä kaaduin (kiveen?). Peukalon ja etusormen väli on liimattu kiinni, koska yritin saada epätoivoisesti laseja irti toisistaan, jotka tietenkin menivät sitten rikki tehdessään samalla haavan minulle.
Isommilta tapaturmilta ollaan onneksi selvitty ! Muita tapaturma alttiita lapsia, aikuisia ?
Susanna
