tiistai 20. helmikuuta 2018

Minusta tulee rekkakuski.

Pienenä haaveilin, että minusta tulee isona rekkakuski. Tämä haave oli minulla ihan teini-ikään asti, kunnes monet alkoivat vähättelemään haavettani ja lopulta luovuin koko haaveesta. Samaan aikaan suunnitelmissa oli, että kun aika on oikea, menen armeijaan. 

Elämääni tuli lapset, jolloin armeija haave sai unohtua. Rekkakuskin ammatti on ollut vieläkin takaraivossa, mutta se ammatti saa jäädä sinne. Pitkät päivät ja venyneet viikot eivät oikein sovi yhteen lapsiperhe arkeen. Isäni on ollut koko ikäni rekkakuski, joten tiedän, minkälaista elämä kuskina on.


Kävin lukiota vähän aikaa, mutta sekään ei tuntunut silloin oikealta. Aloitin lähihoitaja koulun, jossa suuntauduin ensiksi mielenterveys ja päihde puolelle. Suuntautuminen vaihtui lapsiin ja nuoriin, koska se tuntui enemmän omalta. 

Nyt olen ollut töissä muutaman kuukauden lastenhoitajana päiväkodissa. Tuntuuko tämä oikealta ? No, en tiedä. Osaan hommat ja lapset ovat ihania, mutta.. tuntuu, että jokin siitä puuttuu. 

Mitä seuraavaksi ? Kovasti olen miettinyt hakevani keväällä sosionomi kouluun. Se on myös mahdollista käydä verkko-opiskeluna, joka olisi minun kannalta kaikista paras. Opiskeluun liittyisi myös yhteensä 30 viikkoa työharjoittelua, joka olisi mahdollista järjestää joissain tapauksissa omalla työpaikalla. 


Sosionomi voi suuntautua muunmuassa lastensuojeluun ja perhetyöhön, aikuissosiaalityöhön, varhaiskasvatus sekä monialainen asiakasosaaminen sosiaali ja terveysalalla. Tutkinnossa voi myös suorittaa lastentarhanopettajan kelpoisuuden. 

Tällä hetkellä haaveena olisi päästä kyseiseen kouluun ja suuntautua lastensuojeluun ja perhetyöhön. Tällä tavalla saisin työhön enemmän jännitystä, jota luulen kaipaavani. Ala kiinnostaa minua myös ihan henkilökohtaisesti siksi, että siinä saisin olla avuksi lapsille ja perheille, jotka sitä tarvitsevat. Koen, että tässä työssä saisin annettua enemmän itsestäni ja saisin enemmän haastetta ja pääsisin kehittämään itseäni. 

Haaveena on myös käydä joskus lukiokin loppuun. 


Mikä sinusta tulee isona ? 


Susanna

2 kommenttia:

  1. En tiedä vieläkään. Sama haave joskus ollut (on) takaraivossa, mutta niin - ne lapset :)

    VastaaPoista
  2. aloitin sosionomi opinnot Tammikuussa monimuotona, töidn ohessa ja täyyy rehellisesti sanoa, on tiukkaa yhdistää työ, perhe ja opiskelu ja päätinkin syksyllä jäädä opintovapaalle. Muuten opiskelu on kyllä mielenkiintoista ja juuri niin mielenkiintoista kuin kuvittelinkin :)

    VastaaPoista