Imetys

Imetys, tuo paljon mielipiteitä puhuttava asia. Imetys, tuo ihana herkkä hetki, jolloin voit vain tuijotella ja silitellä pientä tuhisijaa, tuo hetki jolloin saat vain olla hetken rauhassa pienen vauvan kanssa. Eikun, olikohan se sittenkin se hetki jolloin yritit itku silmässä syöttää vauvaasi ja etsiä oikeaa imuotetta jottei imettäminen sattuisi niin paljon. Se pieni hetki, joka sittenkin kesti sen tunnin, jolloin vauva nukkui ja söi vuoronperään, eikä liikkumaan oikein päässyt, ainakaan ketterästi vauva sylissä. 

Esikoista ja keskimmäistä imetin ensimmäiset puolitoista kuukautta, sen jälkeen molemmat ovat olleet pelkällä korvikkeella. Esikoisen aikaan olin päättänyt vielä jatkaa koulua ja siksi lopetin imettämisen, koska enhän koulusta käsin pystynyt imettämään ja saattoi mennä montakin tuntia erossa vauvasta. Kuitenkin keskeytin koulun ja jäin kotiin, olisin voinut vielä jatkaa imettämistä, mutta pullolla meni tämän naperon kanssa niin helposti. 

Keskimmäisen aikaan sain kohtutulehduksen, jonka seurauksena sain kahdet antibiootit, jotka sekoittivat vatsani ja elimistöni täysin. Samaan aikaan rintamaidolla oleva poikani kärsi tuskissaan, joten vaihdoin korvikkeeseen, kun huoli hienosti pullon. Tämänkin kanssa jäimme sitten pulloruokinnalle.

Kuopuksemme Senni onkin sitten erimaata. Hän on ollut alusta asti kunnon tissitakiainen. Heti synnäriltä lähtien olemme olleet tiiviisti ihokontaktissa ja saimme maidon nopeasti nousemaan. Alussa imettäminen sattui todella paljon ja kirjaimellisesti itkin, kun se vaan sattui niin kovasti. Löysimme vihdoin oikean imuotteen ja imettämisestä tulikin ihan mukavaa puuhaa, vaikka se tuntui jo alusta asti todella luonnolliselta. 

Pulloa tämä pikkutirppa ei ole ikinä huolinut. Mikäs sitä parasta vaihtamaan pois kun on tarjolla tissiä. Sennillä tuli noin kolmen viikon ikäisenä hulinakausi, toisella nimellään tiheän imun kausi, jolloin lapsi hulinoi öisin ja on tiheään rinnalla, päivisin ja öisin. Vauva toisinsanoen tilailee lisää maitoa, jotta maitoa tulee lapsen tarpeiden mukaan ja masu täyttyy. 

Ensimmäisestä hulinakaudesta silti selvittiin, uusi hulinakausi saapuikin sitten kuuden viikon ikäisenä. Silloin oli sama homma, vauva haluaa tissiä jatkuvasti tilatakseen sitä, jotta maito varmasti riittää. Hulinakausista selvittiin mallikkaasti ja imetys sujui. 

Pelkän pienen vauvan kanssa imettäminen olisikin sitä, että istutaan ja tuijotellaan pientä vauvaa. Minun kohdallani se ei ole ollut missään vaiheessa sitä. Kun on kaksi muutakin pienempää talossa kuin vauva, niin heidänkin tarpeitaan täytyy tottakai huomioida. Saatoinkin syöttää vauvaa, samalla tehdä ruokaa ja juosta kahden pienen apinan perässä pitkin kämppää. 

Tämä vielä meni, mutta nykyään kun Senni on jo sen verran pitkä ja painava, niin ei vaan kädet riitä. Pitelen Senniä kaksin käsin rinnalla, yritän erottaa pienet riitapukarit toisistaan ja mitähän vielä, tehdä vaikka sitä ruokaa samalla. Huh, tässähän tulee ihan hiki kun vain ajattelen asiaa. Iltaisin onneksi saan rentoutua pieni vauva rinnalla, tuijotella häntä, silittää ja pussailla pientä ihanaa tuhisijaa. 

Olen aika ylpeä itsestäni, että olen päässyt jo näin pitkälle imetyksen kanssa. Senni on nyt 8,5 kuukautta, aika pitkä imetystaipale jo takana, eikä loppua näy. Senni ei tosiaan ole huolinut pulloa missään vaiheessa, joten hän on myös omalta osaltaan edesauttanut tätä pitkää taivaltamme. Hyvä me ! 

Rakastan sitä tunnetta kun tiedän vauvan nauttivan imettämisestä, silloin nautin myös minä. On aivan mahtavaa, että olen saanut kokea imettämisen ilot ja surut ja taival vielä jatkuu, luulen että vielä pitkään. Imetän Senniä päivisin noin 6-8 kertaa. Öisin neiti syö muutaman kerran. 

Muita imettäjiä ? Kuinka pitkään olette imettäneet ? Entä mitä mieltä olette julkisilla paikoilla imettämisestä ? 

Itse olen näin kolmen pienen lapsen kanssa tehnyt sen päätöksen jo alussa, että vauva täytyy ruokkia siellä missä hänellä tulee nälkä, se ei katso aikaa eikä paikkaa. Olen imettänyt muunmuassa kävellessämme kauppakeskuksen käytävillä, parkkihallissa samalla laittaen ostoksia autoon, kahviloissa, ruokapaikoissa, rannalla, kylässä, ihan missä vain. Näin se vaan menee, jos vauvalla on nälkä, hänelle annetaan maitoa/ruokaa. Jos sinulla on nälkä, itsekkin varmaan syöt, ollessasi sitten autossa, rannalla, ravintolassa tai missä vain ? Sama pätee myös vauvaan. 

Susanna